Akvaskeippaus, nanoakvaariot ja sitten ne "tavalliset" akvaariot

Mitä akvaariosta kiinnostuneen on hyvä huomioida?

24.03.2021 08.45.16
Anu Peltola
0 kommenttia

Akvaario sisustuselementtinä on tämän päivän trendi. Akvaskeippaus (aquascaping)  yhdistää upeat vedenalaiset maisemat vankkaan tietoon vesiarvoista ja kasvien vaatimuksista.  Toinen trendi liittyy akvaarioiden kokoon: nykyisin pienet nanoakvaariot ovat hitti. Niissä keskitytään ennen kaikkea kasveihin, tai korkeintaan pieniin selkärangattomiin. Kalojen ystävät valitsevat trendeistä piittaamatta riittävän suuren akvaarion, johon mahtuu sekä kaloja että kasveja.

Ihmeotuksen Ville kertoo kiehtovasta akvaariomaailmasta blogisarjassa, jonka ensimmäisessä osassa keskitytään akvaarioaloittelijan perusasioihin.

Millaisia asioita akvaariota harkitsevan kannattaa pitää mielessä?

  • Kun asiakas tulee liikkeeseen valitsemaan sopivaa akvaariota, kylmiltään ja kertaistumalta ei pysty välittämään kaikkea sitä perustietoa, jota tarvitaan. Ensin kannattaa tustustua akvaarionhoidossa tarvittavaan  vesikemiaan. Se on kaiken a ja o akvaarion hoidossa, Ville sanoo. – Netti tai kirjasto on hyvä paikka aloittaa. Vasta sitten ostoksille.

Kun perustiedot on hankittu, ensimmäinen akvaario kannattaa olla - hieman yllättäen - riittävän suuri. Miksi?

  • Mitä suurempi tilavuus, eli mitä enemmän vettä akvaarioon mahtuu, sitä vakaampi ympäristö kaloille on luvassa. Mahdolliset aloittelijan virheet vaikkapa ruuan yliannostelussa eivät näy niin helposti veden laadussa. Isossa akvaariossa on enemmän vaihtoehtoja valittavaksi kalalajien sekä määrän, kun tila ei tule heti vastaan. Somistaminenkin on helpompaa.

Hiekkaa, soraa vai jotain muuta?

Akvaarion lisäksi valitaan pohjamateriaali. Hiekan värin ja karkeuden suhteen löytyy valtavasti vaihtoehtoja. Lisäksi löytyy esimerkiksi ihmisen tekemää turve-hiekkapohjamateriaalia.

  • Kannattaa valita hiekkaa. Se ei sulje mitään kasvi- tai kalavalintoja pois. Soraa on käytetty perinteisesti pitkään, mutta itse suosittelen aina hiekkaa. Terävät sorajyväset voivat olla haitallisia vaikkapa monnikaloille, joiden viikset saattavat tulehtua terävien sorakivien vuoksi. Osa kaloista siilaa tai purskuttelee jatkuvasti hiekkaa ruoan toivossa ja soran kanssa tälläinen lajityypillinen käyttäytyminen ei ole mahdollista

Hiekka on soraa parempi vaihtoehto kasvienkin kannalta. Sorapohjalla vesi liikkuu juurien lähellä liian voimakkaasti. – Kasvit kasvattavat sorassa juuret, jotka on tarkoitettu paikallaan pysymiseen, ei ravinnon ottamiseen. Kasvua ajatellen hiekka on parempi, Ville opastaa.

Kala ja sen kaveri

Kalalajien valinnassa kannattaa harkita lajeja siten, haluaako lajiakvaarion vai seura-akvaarion. Useimmiten helpointa on aloittaa seura-akvaariosta, johon on helppo laittaa erilaisia kalalajeja eri puolilta maapalloa.

Aloittelijan ei kannata valita valtavan kokoisiksi kasvavia kaloja, jotka vaativat satoja, jopa tuhansia litroja vettä. Hyvä esimerkki on kultakala. Harva aloittelija mieltää kultakalan kasvavan jopa puolen kilon, kilon painoiseksi. Sen kokoinen akvaarioasukki vaatii jo 700 litraisen kodin. Kultakala onkin yksi väärinymmärretyimpiä kalalajeja. Lajivalinnassa kannattaa kysyä neuvoa, sillä kaikki lajit eivät pärjää keskenään.

  • Kalalajit valitaan “seuralaan” sen perusteella, miten kalat viihtyvät samanlaisessa vedessä: elävät samanlämpöisessä vedessä, vesiarvot osuvat yhteen, eivätkä kalat ole agressiivisia toisilleen.

Runsaskasvinen akvaario on hyvä akvaario. Ville toteaakin ihmisillä yleisesti ottaen olevan liian vähän kasveja akvaarioissaan. Kalojen pitää päästä kasvien lomaan piiloon. Kun omia paikkoja on riittävästi tarjolla, kalat uskaltavat uiskennella esillä ja olla silmänilona omistajilleen. Hyvin kasvavat kasvit tuottavat hyödyllisiä yhdisteitä. Kun kasvit voivat hyvin, akvaarioon ei tule levää. Levä on yleensä merkki siitä, että kasveilta puuttuu valoa, hiiltä tai ravintoa.

Moni saattaa ajatella akvaarion pitämisen olevan hankalaa ja aikaavievää. Sellainen kuva on varsin yleinen vieläkin, jos akvaariokokemukset perustuvat menneiden vuosikymmenten neuvoihin. Miten paljon akvaarion hoitoon sitten oikeasti menee aikaa?

  • Viikottainen osittainen vedenvaihto riittää perushuolloksi. Lasit puhdistetaan levänpuhdistustyynyllä tai levämagneetti voi toimia hyvänä apuna.  Akvaariota ei tyhjennetä ja jynssätä puhtaaksi, eikä hiekkaa poisteta – se olisi melkeinpä sama kuin ihminen tuhoaisi omat suolistobakteerinsa! Sisäsuodatin pestään joidenkin viikkojen välein riippuen siitä, kuinka paljon kaloja ja kasveja akvaariossa on.

 

Jo pidempään harrastaneille: tilaamme niin altaat kuin kalatkin toiveidenne mukaan

Allasmäärä Ihmeotuksessa on rajallinen tilan vuoksi, mutta yksityisenä toimijana voimme tilata ketjuista riippumattomasti niin kaloja kuin altaitakin asiakkaiden toiveiden mukaan.

  • Kysy rohkeasti lajeja, joista olet kiinnostunut, vaikka niitä ei juuri nyt altaissamme uiskentelisikaan. Asiantunteva henkilökunta auttaa mielellään, Ihmeotuksen akvaariopuolen vastaava Ville sanoo.

  


TIESITKÖ?

  • Akvaarikaloja tulee Ihmeotukseen hyväksi havaituilta toimittajilta kotimaasta, Euroopasta ja Aasiasta.

  • Aasiassa kasvatus on laajaa. Lämpimissä ulkoaltaissa ei mene energiaa niiden lämmittämiseen – toisaalta ulkoaltaisiin voi päätyä loisia lintujen ulosteiden mukana. Euroopassa kaloja tulee etenkin Tsekeistä.

  • Usein ajatellaan kasvatetun kalan olevan parempi ja terveempi lemmikki. Ei-uhanalaisia lajeja kuten kardinaalitetraa voidaan hankkia vastuullisilta paikallisilta toimittajilta suoraan luonnosta. Luonnonkalojen etu on se, että paikalliset saavat kalojen keräämisellä ainakin osittaisen elantonsa. Välillisesti se vaikuttaa myös sademetsäluonnon säilymiseen, kun paine sademetsän kaatamiselle elinkeinotarkoituksessa vähenee. 

  • EU:n alueelle ei saa tuoda väriaineella käsiteltyjä tai tatuoituja kaloja.

  • Varsinkin Suomessa kalojen asianmukainen kohtelu ja hoito on mennyt valtavasti eteenpäin takavuosista.